Vapauden kaiho

Vapauden kaiho on Hiski Salomaan työväenlaulu, josta cover-versioita ovat tehneet muun muassa KOM-teatteri ja Tuomari Nurmio. Hiski Salomaan versio on nauhoitettu New Yorkissa 20. maaliskuuta 1929. Kappale julkaistiin Columbia-levymerkin numerolla F 3137, ja levyn kääntöpuolella on toinen Salomaan kappale Elisan valssi.

Vapauden kaiho poikkeaa monista muista Hiski Salomaan kappaleista; se on selvästi yhteiskunnallisempi ja sävyltään vakavampi. Salomaan levytystä taltioitaessa elettiin maailmanlaajuisen talouslaman kynnyksellä, muutamaa kuukautta ennen Wall Streetin pörssiromahdusta. Suomen Äänitearkisto on merkinnyt laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi Salomaan, mutta tosiasiassa kappale muistuttaa hyvin paljon toisen amerikansuomalaisen laulajan Jukka Ahdin laulua Vapauden aamu. Kyseessä on melkeinpä kaksi versiota samasta laulusta. Ahdin levytykseen on sekä säveltäjän että sanoittajan kohdalle merkitty "trad.", eli kyseessä olisi kansan- tai perinnesävelmä ja -sanoitus. Jukka Ahti esitti ja levytti pääosin muiden tekemiä, aikanaan hyvin tunnettuja proletaari- ja taistelulauluja, joten hänen kynästään laulu ei ole lähtöisin. On epätodennäköistä, etteivätkö Ahti ja Salomaa olisi tienneet toistensa versioista, mutta toisaalta erilaisten muunnelmien soittelu samasta laulusta ei ollut 1920-luvun muusikkojen keskuudessa mitenkään poikkeuksellista.

Vapaus oli paremman toimeentulon ohella ollut tärkein syy siihen, että Hiski Salomaa oli vuonna 1909 lähtenyt Suomesta Amerikkaan. Perillä hän oli kuitenkin ennen pitkää saanut todeta, että vapauden utopia ei toteutunut valtameren takanakaan: palkkoja pienennettiin, työpaikkoja karsittiin, toisinajattelijoita heitettiin vankilaan, työläisten oikeuksia poljettiin ja monien elämä oli raskasta raatamista valtion vaatimusten ikeessä. Vapauden kaihon levyttämisen aikaan 1930-luvun suuri lama oli koittamassa ja ilmassa oli jo vaaran merkkejä.

Kun Hiski Salomaa vieraili kotiseudullaan Kangasniemellä 1950-luvulla, paikkakuntalaiset ovat muistelleet hänen kertoneen, että eräs taho – mahdollisesti IWW:n suomalainen edustajisto – oli tilannut häneltä laulun sodanvastaiseen iltamaansa, ja laulun tekemisellä oli ollut kiire. Vapauden kaihon teksti liikkuu abstraktimmalla tasolla kuin Salomaan muissa, siirtolaisten elämästä kertovissa lauluissa. Salomaan teemoina olivat kylläkin köyhien puolustaminen, vapauden unelma ja rauhan sanoma, mutta ensimmäisessä säkeistössä esiintyvä "toverit" oli käytännössä viittaus myötätuntoon sosialismia ja IWW:tä kohtaan.

Myös levyn kääntöpuolen kappale Elisan valssi on toisenlainen kuin muut Salomaan laulut; se kertoo Yhdysvalloista Neuvostoliittoon lähdössä olevasta nuoresta naisesta. Vapauden kaihon tavoin ei ole täysin varmaa, onko tämäkään laulu Salomaan käsialaa, koska sen sanoituksessa ei ole hänen allekirjoitustaan. Laulun päähenkilö Elisa, jonka henkilöllisyyttä ei ole saatu selville, oli yksi niistä tuhansista suomalaissiirtolaisista, jotka olivat todenneet, etteivät heidän unelmansa ja ihanteensa olleetkaan toteutuneet 1900-luvun alkupuolen Yhdysvalloissa, ja siirtyivät lokakuussa 1917 vallan kaapanneiden bolševikkien propagandan houkuttelemina rakentamaan todellista työläisten ihannevaltiota. Perillä karu totuus löi heitä kuitenkin päin kasvoja, ja useimmat menehtyivät Stalinin puhdistuksissa 1930-luvulla. Hiski Salomaa itse oli melko hyvin menestynyt räätäli, eikä hänen aatteensa palo koskaan ollut niin vahva, että hän olisi edes harkinnut Neuvostoliittoon lähtöä.